Turkājas himnus

Niperlānksnas māršs - himnan stesse Turkājan be Zeimancīpran, kāi bēi wartinna wālstis ōficials himnan ēn 1921 be 1983 etbilīntei.
Tenesse wīrdas teikāsnā ast preigīrbau Mehmets Akifs Ersois (Mehmet Akif Ersoy) ēn 1921, be Osmans Zeki Ungaūrs (Osman Zeki Üngör) ast preigīrbau būtwei kompōnists ēn 1930.

Stwen ast 10 strofas, adder tēr pirmai 2 ast tērpawints.

Himnas wīrdai

Korkma, sönmez bu şafaklarda yüzen al sancak;

Sönmeden yurdumun üstünde tüten en son ocak.

O benim milletimin yıldızıdır, parlayacak;

O benimdir, o benim milletimindir ancak.

Çatma, kurban olayım çehreni ey nazlı hilâl!

Kahraman ırkıma bir gül! Ne bu şiddet bu celâl?

Sana olmaz dökülen kanlarımız sonra helâl,

Hakkıdır, Hakk'a tapan, milletimin istiklâl!

Ben ezelden beridir hür yaşadım, hür yaşarım.

Hangi çılgın bana zincir vuracakmış? Şaşarım!

Kükremiş sel gibiyim, bendimi çiğner aşarım;

Yırtarım dağları, enginlere sığmam, taşarım.

Garbın âfakını sarmışsa çelik zırhlı duvar,

Benim iman dolu göğsüm gibi serhaddim var.

Ulusun, korkma! Nasıl böyle bir imanı boğar.

"Medeniyet!" dediğin tek dişi kalmış canavar?

Arkadaş! Yurduma alçakları uğratma sakın!

Siper et gövdeni, dursun bu hayasızca akın.

Doğacaktır sana vaadettiği günler Hakk'ın;

Kimbilir, belki yarın, belki yarından da yakın.

Bastığın yerleri "toprak" diyerek geçme, tanı!

Düşün, altında binlerce kefensiz yatanı!

Sen şehit oğlusun, incitme, yazıktır atanı;

Verme, dünyaları alsan da bu cennet vatanı.

Kim bu cennet vatanın uğruna olmaz ki fedâ?

Şüheda fışkıracak toprağı sıksan, şühedâ!

Canı, cananı, bütün varımı alsın da Hüdâ,

Etmesin tek vatanımdan beni dünyada cüdâ.

Rûhumun senden, ilâhi, şudur ancak emeli;

Değmesin mabedimin göğsüne na-mahrem eli!

Bu ezanlar ki şahadetleri dinin temeli,

Ebedi yurdumun üstünde benim inlemeli.

O zaman vecd ile bin secde eder varsa taşım;

Her cerihamdan, ilâhi, boşanıp kanlı yaşım,

Fışkırır rûh-i mücerret gibi yerden nâşım;

O zaman yükselerek arşa değer belki başım!

Dalgalan sen de şafaklar gibi ey şanlı hilâl;

Olsun artık dökülen kanlarımın hepsi helâl!

Ebediyyen sana yok, ırkıma yok izmihlâl.

Hakkıdır, hür yaşamış bayrağımın hürriyet;

Hakkıdır, Hakk'a tapan milletimin istiklâl!

IPA

[ˈkʰo̞ɾk.mä ‖ s̪ø̞n̪.ˈmæz̪ bu ʃä.fäk.ɫ̪äɾ.ˈd̪ä jy.ˈz̪æn̪ ˈäɫ̪‿s̪än̪.ˌd͡ʒäk |]

[ˈs̪ø̞n̪.me̞.d̪æn̪ juɾ.d̪u.ˈmʊn̪ ys̪.t̪ʰyn̪.ˈd̪e̞ t̪ʰy.ˈt̪ʰæn̪ ˈe̞n̪‿s̪o̞n̪‿o̞.ˌd͡ʒäk ‖]

[o̞ be.ˈn̪ɪm mil̠.l̠e.t̪ʰi.ˈmɪn̪ jɯɫ̪.d̪ɯ.ˈz̪ɯ.d̪ɯɾ̞̊ | pʰäɾ.ɫ̪ä.jä.ˈd͡ʒäk |]

[o̞ be.ˈn̪im.d̪ɪɾ̞̊ | o̞ be.ˈn̪ɪm mil̠.l̠e.t̪ʰi.ˈmin̪.d̪ɪɾ‿än̪.ˈd͡ʒäk ‖]

[ˈt͡ʃät̪ʰ.mä | kʰuɾ.ˈbän̪ o̞.ɫ̪ä.ˈjɯm | t͡ʃe̞h.ɾe̞.ˈn̪ɪ e̞j n̪äz̪.ˈɫ̪ɯ hi.ˈläl ‖]

[kʰäh.ɾä.ˈmän̪ ɯɾ̞̊.ˈkʰɯ.mä biɾ‿ɟyl̠ | n̪e̞ bu ʃid̪.ˈd̪e̞t̪ | bu d͡ʒe̞.ˈläl ‖]

[s̪ä.ˈn̪ä o̞ɫ̪.ˈmäz̪ d̪ø̞.cʰy.ˈl̠æn̪ kʰän̪.ɫ̪ä.ɾɯ.ˈmɯz̪ ˈs̪o̞n̪.ɾä he̞.ˈläl ‖]

[häk.ˈkʰɯ.d̪ɯɾ̞̊ | häk.ˈkʰä t̪ʰä.ˈpʰän̪ mil̠.l̠e̞.t̪ʰi.ˈmɪn̪ is̪.t̪ʰic.ˈläl ‖]

[bæn̪ e̞.zæl.ˈd̪æn̪ be.ˈɾi.dɪɾ̞̊ hyɾ‿jä.ʃä.ˈd̪ɯm | hyɾ‿jä.ʃä.ˈɾɯm |]

[ˈhäɲ.ɟɪ t͡ʃɯɫ̪.ˈgɯn̪ bä.ˈn̪ä zin.ˈd͡ʒɪɾ‿vu.ɾä.d͡ʒäk.ˈmɯʃ ‖ ʃä.ˈʃä.ɾɯm ‖]

[cʰyc.ɾe.ˈmɪʃ s̪æl̠ ɟi.bi.ˈjɪm | ˈbæn̪.d̪i.mɪ t͡ʃiː.ˈn̪æɾ | ä.ʃä.ˈɾɯm |]

[jɯɾ.ˈt̪ʰä.ɾɯm d̪äː.ɫ̪ä.ˈɾɯ | e̞ɲ.ɟin̪.l̠e̞.ˈɾe̞ s̪ɯː.ˈmäm | t̪ʰä.ˈʃä.ɾɯm ‖]

[gäɾ.ˈbɯn̪ äː.fäː.kʰɯ.ˈn̪ɯ s̪äɾ.ˈmɯʃ.s̪ä t͡ʃe.ˈl̠ɪc z̪ɯɾh.ˈɫ̪ɯ d̪u.ˈväɾ̞̊ |]

[be.ˈn̪ɪm iː.ˈmän̪ d̪o̞.ˈɫ̪ʊ gø̞ː.ˈs̪ʏm ɟi.ˈbɪ s̪æɾ.häd̪.ˈd̪im väɾ̞̊ ‖]

[u.ɫ̪u.ˈs̪ʊn̪ | ˈkʰo̞ɾk.mä ‖ ˈn̪ä.s̪ɯɫ̪ ˈbø̞j.l̠e biɾ‿iː.mä.ˈn̪ɯ bo̞.ˈäɾ̞̊ |]

[me.d̪e.ni.ˈje̞t̪ d̪e.d̪i.ˈɪn̪ t̪ʰe̞c d̪i.ˈʃɪ kʰäɫ̪.ˈmɯʃ d͡ʒä.n̪ä.ˈväɾ̞̊ ‖]

[äɾ.kʰä.ˈd̪äʃ ‖ juɾ.ˈd̪u.mä äɫ̪.t͡ʃäk.ɫ̪ä.ˈɾɯ uː.ˈɾät̪.mä s̪ä.ˈkʰɯn̪ |]

[s̪i.ˈpʰæɾ‿æt̪ gø̞v.d̪e.ˈn̪ɪ | d̪uɾ.ˈs̪ʊn̪ bu hä.jäː.ˈs̪ɯz̪.d͡ʒä ä.ˈkʰɯn̪ ‖]

[d̪o̞.ä.ˈd͡ʒäk.t̪ʰɯɾ̞̊ s̪ä.ˈn̪ä vä.d̪e̞t̪.t̪ʰi.ˈɪ ɟyn̪.ˈl̠æɾ̞̊ häk.ˈkʰɯn̪ |]

[cʰim bi.ˈl̠ɪɾ̞̊ | ˈbæl̠.cʰɪ jä.ˈɾɯn̪ ˈbæl̠.cʰɪ jä.ɾɯn̪.ˈd̪än̪ d̪ä jä.ˈkʰɯn̪ ‖]

[bäs̪.t̪ʰɯ.ˈɯn̪ jæɾ.l̠e̞.ˈɾɪ t̪ʰo̞p.ˈɾäk d̪i.je̞.ˈɾe̞c ˈɟe̞t͡ʃ.me̞ | t̪ʰä.ˈn̪ɯ |]

[d̪y.ˈʃʏn̪ äɫ̪.t̪ʰɯn̪.ˈd̪ä.cʰɪ bin̪.ˈl̠æɾ.d͡ʒe̞ cʰe̞.fæn̪.ˈs̪ɪz̪ jä.t̪ʰä.ˈn̪ɯ ‖]

[s̪æn̪ ʃe.ˈhit̪ o̞ː.ɫ̪u.ˈs̪ʊn̪ | in.ˈd͡ʒit̪.me̞ | jä.ˈz̪ɯk.tʰɯɾ‿ä.t̪ʰä.ˈn̪ɯ |

[ˈvæɾ.me̞ | d̪yn.jä.ɫ̪ä.ˈɾɯ äɫ̪.ˈs̪än̪ d̪ä bu d͡ʒe̞n̪.ˈn̪e̞t̪ vä.t̪ʰä.ˈnɯ ‖]

[cʰim bu d͡ʒe̞n̪.ˈn̪e̞t̪ vä.t̪ʰä.ˈn̪ɯn̪ uː.ɾu.ˈn̪ä o̞ɫ̪.ˈmäz̪ cʰi fe̞.ˈd̪ä ‖]

[ʃy.he̞.ˈd̪ä fɯʃ.kʰɯ.ɾä.ˈd͡ʒäk | t̪ʰo̞p.ɾä.ˈɯ s̪ɯk.ˈs̪än̪ ʃy.he̞.ˈd̪ä ‖]

[d͡ʒäː.ˈn̪ɯ | d͡ʒäː.n̪äː.ˈn̪ɯ | by.ˈt̪ʰʏn̪ vä.ɾɯ.ˈmɯ äɫ̪.ˈs̪ɯn̪ d̪ä hy.ˈd̪ä |]

[ˈe̞t̪.me̞.s̪ɪn̪ t̪ʰe̞c vä.t̪ʰä.n̪ɯm.ˈd̪än̪ be.ˈn̪ɪ d̪yn̪.jä.ˈd̪ä d͡ʒy.ˈd̪ä ‖]

[ɾ̞u.hu.ˈmʊn̪ s̪æn̪.ˈd̪æn̪ i.läː.ˈhɪː | ˈʃu.d̪ʊɾ‿än̪.ˈd͡ʒäk e.me.ˈl̠ɪ ‖]

[ˈd̪e(j).e.me.s̪ɪn̪ mä.be.d̪i.ˈmɪn̪ gø̞ː.s̪y.ˈn̪e̞ n̪äː.mäh.ˈɾe̞m e.ˈl̠ɪ ‖]

[bu e̞.z̪än̪.ˈɫ̪äɾ̞̊ | cʰi ʃe.hä.d̪et̪.l̠e.ˈɾɪ d̪i.ˈn̪ɪn̪ t̪ʰe.me.ˈl̠ɪ |]

[e.be.ˈd̪ɪː | juɾ.d̪u.ˈmʊn̪ ys̪.t̪ʰyn̪.ˈd̪e̞ be.ˈn̪ɪm in̪.l̠e.me.ˈl̠ɪ ‖]

[o̞ z̪ä.ˈmän̪ ve̞d͡ʒd i.ˈl̠e̞ bin̪ s̪e̞d͡ʒ.ˈd̪e̞ e.ˈd̪æɾ | ˈväɾ.s̪ä t̪ʰä.ˈʃɯm |]

[hæɾ‿d͡ʒe.ɾiː.häm.ˈd̪än̪ | i.läː.ˈhɪː | bo̞.ʃä.ˈn̪ɯp kʰän̪.ˈɫ̪ɯ jä.ˈʃɯm |]

[fɯʃ.kʰɯ.ˈɾɯɾ ɾu.hu.my.d͡ʒe̞ɾ̞.ˈɾ̞e̞t̪ ɟi.ˈbɪ jæɾ.ˈd̪æn̪ nä.ä.ˈʃɯm |]

[o̞ z̪ä.ˈmän̪ jyc.s̪e̞.ˈl̠e̞.ɾe̞c äɾ.ˈʃä d̪æ.ˈæɾ‿ˈbæl̠.cʰɪ bä.ˈʃɯm ‖]

[d̪äɫ̪.gä.ˈɫ̪än̪ s̪æn̪ d̪e ʃä.fäk.ˈɫ̪äɾ ɟi.ˈbɪ e̞j ʃän̪.ˈɫ̪ɯ hi.ˈläl ‖]

[o̞ɫ̪.ˈs̪ʊn̪ äɾ.ˈt̪ʰɯk dø̞.cʰy.ˈl̠æn̪ kʰän̪.ɫ̪ä.ɾɯ.ˈmɯn̪ ˈhe̞p.s̪ɪ he̞.ˈläl ‖]

[e.be.ˈd̪i.jæn̪ s̪ä.ˈn̪ä jo̞k | ɯɾ.ˈkʰɯ.mä jo̞k iz̪.mih.ˈläl ‖]

[häk.ˈkʰɯ.d̪ɯɾ̞̊ | hyɾ‿jä.ˈʃä.mɯʃ bäj.ɾä.ɯ.ˈmɯn̪ hyɾ̞.ɾ̞i.ˈje̞t̪ ‖]

[häk.ˈkʰɯ.d̪ɯɾ̞̊ | häk.ˈkʰä t̪ʰä.ˈpʰän̪ mil̠.l̠e̞.t̪ʰi.ˈmɪn̪ is̪.t̪ʰic.ˈläl ‖]

Prūsiska talkausnā

Ni bijjā, langijja wārmis karjangus wīrst ni prapalla,

Ikkai panzdaumanis pelanna ast dabber deggina.

Tennan ast māise tāutas lauksnā, tennan wīrst zarāwuns;

Perlānkja majjan tāutan, tennan ast majjan.

Ni bijjā, as upperaui twajjan prusna, ō pusmīniks!

Rōzis pēr majjan erōjiskasmu rassei! Ka ast šī preispartausnā, šī nērti?

Ik tū nipakkajaui, kraujā kāi mes pralaījamai pēr tebbei, nijāu wertīwinginin...

Niperlanksnā ast māise zmūnin tikrōmiskwan, kas teīsinuns Deīwan be laukīwuns ka ast tikrōms!

As giwīja pawīrps ezze prābutiskwan, as gīwa pawīrpan,

Kawīds bariks māim nalazīnlai ratīnžai? As asma austabbina!

As asma ikāigi rūkawints pillin, as wīrst ebwarīwuns majjan līmitan,

As wīrst izgraūduns gārbans, be plūduns plattibins.

Ik plaināins sarwisks zēids ebzūrgina orizōntin,

As turri paspārtinsna ikāigi majs lādi, pilnan drūwjan.

Twājs tautā, ni bijjā! Kāigi tennan mazzi stawīdan drūwjan?

Sta ainadānts mōnstran, tū bilāi "ciwilizācijan"?

Ginni! Ni parēisei lampāi ēn majjan tāutan!

Šāncis twajjan kērmenin, dāis šin nitikrōmisks attaki stalinnais.

Perēis dēinas, kāi Dēiwas jūmans pataukinna;

Kas waīda, mazzi būtwei ankstāinan, mazzi ukadīwais nikāi ankstāinan.

Ni tēi bilāi deīktan tū zāngan na "niskīstiskan", erzinnais si!

Pamēris ezze tūsimtans lānza bepluttins!

Tū ast lailīsnikas sūnun, ni enwargēis twajasmu pirzdaunīkasmu;

Ni dāis šis dēnginiskasmu taweīnu, pat ik tū etīmsei zemē.

Kas ni apperausei tennans dēnginiskan taweīnan?

Lailīsnikai wīrst pīluns, lailīsnikai, ik tū īmsei zemē!

Dāis Dēiwu auimmais majjan gīwan, majjan dūsin, wissan as turri,

Dāis ni auimmais mennei iz majjan ainuntan taweīnan ēn swītan.

Õ zmāniskan Deīwan, majs ainunts enlaipinna tebbei ast šin:

Nikwēigi pāganas rānkan kāusinsei majjan swentan ālkan.

Šās perwākausnas madlisnāmans - kas gruntan stesse religgijan,

turri kalsītwei kīrsa majjan prābutiskan taweīns.

Panzdau majs stabs, ik di ekzistijja, wīrst patikinna tūsimts lānksenjai ēn ekstazija;

Iz eraīnan glāuban, Deīws, majs kruwwins assara ast izlījuns,

Majs dūsi wīrst iznirsta ezze zemē ikāigi naseīljan;

Staddan majjan galwan mazzi skīsei be kāusinsei dāngun!